Ruona Oy 1930-1939
Yhtiön toimitusjohtajaksi oli tullut vuonna 1929 Juhan Järvinen. Ruona Oy:n johtokunnassa istui 1930-luvulla tunnettuja henkilöitä. Heitä olivat apteekkari Wäinö Mäkinen, konsuli August Lindberg ja merikapteeni, sittemmin merenkulkuneuvos Antti Wihuri.
Neuvostoliitto oli tilannut Ruona Oy:ltä vuonna 1929 kymmenen varppausvenettä, Muita merkittäviä tilaajia olivat Merenkulkuhallitus ja Valtionrautatiet, joka tilasi 300 kaatovaunua vuonna 1932.
Ruona Oy 1930-1939
Ruona Oy:n toiminta näkyi Raahen kaupunkikuvassa. Rautateitse toimitettavat suuret laitteet vedettiin käsipelillä kelkan päällä rautatieasemalle Merikatua ja Fellmanin puistokatua pitkin.
Raahelaiset kokoontuivat sankoin joukoin seuraamaan, kun miehet ja hevoset kiskoivat esimerkiksi höyrykonetta pitkin katuja. Myöhemmin tehtaalle saatiin pistoraide Lapaluodon raiteelta.
Ruona Oy 1930-1939
Vuonna 1936 Jussi Järvinen myi osakkeensa diplomi-insinööri Emil Oeschille. Hän tuli Raaheen Mäntästä Serlachiuksen tehtaan teknisen johtajan ja keksijän tehtävästä.
Vuoden 1938 lopulla yhtiö sai asiakkaakseen Puolustusvoimat, jolle toimitettiin ammuksia.
Ruona Oy 1930-1939
Talvisodan aikana Ruonan miehet hakivat Kruununpuodista vanhoja, 1870-luvulla Saksan-Ranskan sodassa käytettyjä tykkejä, jotka sorvattiin Ruonassa ja vietiin kiireesti rintamalle. Sotilaat antoivat niille nimen “Hyppy-Heikki”, sillä laukauksen jälkeen rekyyli potkaisi niitä pari metriä taaksepäin.
Myöhemmin tehdas keskittyi kranaattien sorvaamiseen ja merimiinojen valmistukseen.
Ruona Oy 1930-1939
