Ruona 1919–1929

Ruonan tarina sai alkunsa elokuussa 1918, kun apteekkari Mäkisen vieraana ollut teknikko ja liikemies Juhan “Jussi” Järvinen harkitsi kone- ja korjauspajan ja telakanperustamista Raaheen.

Syksyllä 1918 Järvinen otti johtoonsa raahelaisen Mustosen peltisepänliikkeen, sen omistajan sairastuttua.

Ruona 1919–1929

Järvinen ja Mäkinen veivät eteenpäin konepajahanketta. He perustivat väliaikaisen yhtiön, Ruona Oy:n, harjoittamaan metalli- ja levyteollisuusliikettä. Valtioneuvosto hyväksyi Ruona Oy:n yhtiöjärjestyksen 11.1.1919.

Yhtiö toimi aluksi levy- ja korjauspajana. Se valmisti erilaisia peltituotteita, kuten maidonkuljetusastioita.

Ruona 1919–1929

Vuonna 1920 Ruona rakensi oman telakan, jossa oli tilaa kymmenelle laivalle. Konepaja perustettiin entisen höyrymyllyn rakennuksiin, jotka olivat olleet tyhjillään 15 vuotta. Alkeellisissa oloissa valettiin jopa laivakoneiden ja höyrykattiloiden runkoja.

Koska valimo koettiin liian ahtaaksi, sitä laajennettiin vuonna 1922. 1920-luvun puolivälissä yhtiö joutui isoihin ongelmiin, mutta selvisi niistä juuri ja juuri erilaisten rahoitusjärjestelyiden ja osakepääoman korottamisen avulla.

Ruona 1919–1929

Toimitusjohtaja Salo ja Järvinen ajautuivat törmäyskurssille ja molemmat erosivat. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin tamperelainen insinööri G. M. Fogelholm, mutta hänkään ei viettänyt kauaa aikaa talossa.

Vuonna 1929 toimitusjohtajaksi valittiin Juhan Järvinen, joka osti osake-enemmistön itselleen.

Ruona Oy 1919–1929
Ammattilaisia metallimiehiä.
Ruonan tehdas toimi entisen Lunbergin jauhomyllyn tiloissa.
Ryhmäkuva ruonalaisista. Mukana myös muutamia naisia ja lapsia.
Miehet työnsä ääressä.
Alkuaikojen tehdasalue rannasta päin.
Ruonalaisia hiihtokilpailun jälkeen Eskolan pihalla, 1929. Liikuntaharrastuksista hiihto oli tärkein ruonalaisille. Kilpailutoiminta oli vilkasta.