Roima

Roima-kaivinkoneen valmistus aloitettiin Ruona Oy:ssä 1950-luvun alussa. Raahe Oy jatkoi sen valmistamista ja sitä valmistettiin noin 100 kappaletta. Roiman valmistus lopetettiin 1960-luvun alussa. Kaivinkone sopi kaikkiin yleisimmin esiintyviin maansiirtotöihin. Erityisesti Roima tunnettiin tehokkaana ja tuottavana ojituksessa ja kuormauksessa. Varaosahuoltokin toimi ympäri vuorokauden.

Roima 4-7

Normaalitelat asennettuna Roima oli 12,6 tonnin painollaan sopivan kevyt myös pehmeässä maastossa. Suoteloilla Roima painoi 13,5 tonnia. Koneen voimanlähteenä toimi Perkins-dieselmoottori. Voimanlähteenä Perkins tarjosi 50 hv/1500 r/min tehot. Kone voitiin varustaa 500 litran pistokauhalla, 400 litran kuokkakauhalla ja 500 litran veto- eli laahauskauhalla. Voimansiirto moottorista työkoneistoon tapahtui kahdella Triplex Renold-ketjulla.

Roima 4–7 rakenne

Kotelorakennetta oleva kääntövaunu oli kokonaan hitsattu. Karkaistut kääntörullat ja suuriläpimittainen keskitappi liittivät kääntövaunun kääntökehään, joka oli valettu teräksestä. Hammaskehä ja kääntörullarata olivat parhaan mahdollisen kulutuskestävyyden aikaansaamiseksi liekkikarkaistut. Kääntö- ja ajokoneiston hammaspyörästöt sijoitettiin teräslevyrakenteiseen, umpinaiseen öljykoteloon. Koneiston kartiohammaspyörät valmistettiin ja pintakarkaistiin erikoiskoneilla.

Lieriöpyörät olivat valuterästä ja sitkeäkarkaistua seosterästä. Akselit laakeroitiin rulla- tai kuulalaakereilla ja pystyakseli hoidettiin pronssiholkilla. Jarru- ja kytkinrummut kestivät todella hyvin kulutusta perliittivalun ansiosta. Hyvän köysikestävyyden tarjosi läpimitaltaan suuri ja lievästi kartiomainen rakenne. Kytkimen- ja jarrukehien jäähdytyksestä huolehti 45 asteen kulmassa olevat jäähdytysrivat.

Telat

Telapyöriin voima siirtyi Renold-ketjuilla, jotka olivat helposti kiristettäviä. Telarunko oli käytännössä hitsattua muototeräsrakennetta. Telaketjun telalaatat ja telarullat rakentuivat erikoisteräsvalusta. Telalaatat yhdistyivät toisiinsa pintakarkaistuilla erikoistapeilla. Laakerit suojattiin tarkoin pronssitiivisteillä. Hiottu ja karkaistu seosteräs huolehti telarullien akselien sitkeydestä. Suojapultit varustettiin telarulliin katkeamisen välttämiseksi. Pintapaine maata vasten vakioteloilla varustettuna oli 0,55 kp/cm². Suoperäisillä mailla työskentelyä varten pystyttiin asentamaan erikoisleveät telat, jolloin koneen pintapaine oli 0,25–0,35 kp/cm².

Laitteet

Laahauskauhalaite oli ristikkorakennetta ja sitä voitiin pidentää helposti tarpeen tullen jatkokaapeleilla. Kyseinen malli oli omiaan viemäröinti- ja ojitustöissä. Nostotehtäviin laitettiin nosturilaite, joka ulottui 12 metriä eteenpäin ja 8 metriä ylöspäin. Muihin laitteisiin lukeutuivat laahauskauha-, pistokauha-, kuokkakauha ja kahmarikauhalaite.

Auto-Roima 4–7

Auto-Roima 4–7 oli 10-pyöräalustalla varustettu versio Roimasta. Versio sopi erityisesti työmaille, missä nopea siirtyminen eri työkohteiden välillä oli tärkeää. Kaikki pyörät pystyttiin toimittamaan vetävinä, joten liikkuvuus huonoissakin olosuhteissa oli loistava. Auto-Roimassa pystyttiin käyttämään samoja kauhalaitteita kuin Roima 4–7:ssä ja se sisälsi muutenkin saman rakenteen.